Tiina tuliaiset alkavat olla ruukuissa, eipä ainakaan tarvitse katsella harvoja istutuksia kun isotkin ruukut olivat käydä ahtaiksi. Väri ja tyyli istutuksissa on villi ja vapaa =)


Tuoksuherneet tarvitsivat tuen joten rakensin semmoisen. Huomasin että pajutyötkin ovat niitä petollisen helponnäköisiä juttuja jotka ei sit oikeasti onnistu ollenkaan. Sitkeän kiroilun ja runsaan rautalankamäärän jälkeen sain kuitenkin jotain valmistakin aikaan.

Kirsiltä saadut siperiankurjenmiekat jäävät nyt pahasti varjoon joten lapiolle on taas töitä.


Taimet näyttävät vielä aika surkeilta mutta ehkä ne siitä vahvistuvat.


Valittelin jossain aiemmin että kylmänkukkani ovat kuolleet mutta mikäs sieltä penkinreunasta eilen pilkottikaan!

Ötökkäkin pääsi mukaan kuvaan.

Särkynytsydän on yksi monista suosikkikukistani. Onneksi täällä halla ei vienyt niiden kukintaa.



Pelargonitkin heräilevät talviuniltaan. Tässä wantirna jonka kauniit lehdet ovat kuin samettia..


Lopuksi varoituksen sana... rikos ei koskaan kannata!
Eräässä lähipuistossa kasvoi kivan näköinen kasvi, isot terveenvihreät lehdet ja muutenkin näyttävä. Pieniä taimia oli myös melkein polulla joten "poimin" yhden mukaani.
Ja mitä sain? Kamalan rikkaruohon joka leviää kaikkialle, tekee mitättömät kukat ja kerää kaikki lähiseudun ötökät lehdilleen =/

Se riesa on siis tuo isolehtinen akileijan ja vuorikaunokin välissä.


Loppupiristykseski oikea pikkuaurinko eli siperianunikko. Näitä tunkee esiin mitä oudoimmista paikoista, tosi sitkeitä kavereita tuntuvat olevan =)